sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

Koirahoitola omenapuun alla

Näin kauan jaksoin vastustaa tätä uutta sivunmuokkaamismahdollisuutta. Tykkäsin niin kovasti siitä vanhasta puhtaanvalkoisesta mallista sen jälkeen, kun Elisan vinkkien avulla sain sen leveämmäksi. Mutta aikansa kutakin, uutta tekee mieli. Syksykö lie jo takaraivossa, kun halusin nyt tummanharmaata. Värit tulevat vaihtelemaan, se on varmaa.

Olen viettänyt välipäivää, tai oikeastaan välitilapäivää. Mies lähti pojan kanssa Barcelonaan ja minä jäin hoitamaan koiria. Emme voineet ajatellakaan vievämme niitä koirahoitolaan vieraaseen paikkaan. Ehkä joskus, mutta ei nyt.

En ole osannut tehdä oikein  mitään, tähän pitää taas tottua. Huomenna menen ostamaan ainakin kaksi nahkahihnaa: kahden flexin kanssa tulee hulluksi!

*
Kuvissa meidän mies ja minä.

*
Tai voisin sittenkin ajatella koirahoitolaa jo huomenna.



9 kommenttia:

  1. Yksin kotona, mutta koirien kanssa. Puuhaa riittää varmaankin kahden koiran hoitamisessa.
    Komeat veistokset.

    VastaaPoista
  2. Tämä on oikein hyvä pohja. Kuvat mahtuvat suurina. Palkkien leveyttähän voi tosiaan säätää jos haluaa. Värimaailma on nyt hyvä ja uusi pieni profiilikuvakin, jess, muutoksen tuulia.

    Kiva kun mies ja poika pääsivät Barcelonaan, jospa sinä sitten vuorostasi jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
  3. Tällainen harmaa tuntuu nyt olevan "viimeistähuutoa". En tarkoita mitään massa trendi-ilmiötä.
    Olin mielessäni vähän skeptinen, kun tytär aikoi maalata pienen eteisensä takaseinän tumman harmaaksi. Mutta lopputulos oli mitä mahtavin. Harmaa toimii tässä sinunkin blogissasi hienosti.

    VastaaPoista
  4. Arkeena, puuhaa on lähinnä koirien ulkoiluttamisessa tässä helteessä, nekään kun eivät oikein jaksa.
    Nämä patsaat ovat milanolaisesta museosta toukokuulta.

    Sooloilija, vaihtelu virkistää täällä blogissa ihanasti. Oikeassa elämässä vaihtelua on vaikeampi järjestää. Ja kuvan rillit näyttävät minusta liian suurilta, tekisi mieli hankkia uudet...

    Rita, rakastan tätä hiilenharmaata. Meilläkin on työhuoneen takaseinä maalattu tämän väriseksi ja käyttäisin sitä mielelläni enemmänkin, jos viitsisin vaan maalata.

    VastaaPoista
  5. Minäkin tätä harmaata kehun, ja niinhän oli muutkin jo kehuneet. Vaihtelu virkistää ;)

    VastaaPoista
  6. Elisa, tosi kivoja ja mielenkiintoisia pohjia on näkynyt blogeissa, kuten nyt vaikka sulla!

    VastaaPoista
  7. Kyllä ne hoitolat ovat joskus ihan hyvä vaihtoehto. Meidän poika heiluttelee kovasti häntäänsä koirahoitolan tädin(tädit) tavatessaan. Toisaalta luulen taas, että se ihan nauttii kavereiden läsnäolosta ympärillä. On kuulema innostunut joskus aloittamaan koko kerhon haukkujaiset.Jälleennäkemisen riemu on myös aina valtava, voit arvata.

    VastaaPoista
  8. Heh, kaksi flexiä saattaa hyvinkin tehdä sekopäiseksi. Hetken aikaa yritin sompailla niiden kanssa, kun toinen koira tuli taloon.
    Hienot kuva-aiheet!

    VastaaPoista
  9. Olivia, hyvä kuulla sun hyvistä kokemuksista koiran hoitoonviemisestä. En ole kuullut itse asiassa keneltäkään ennen mitään.

    Ruska, uskon, että olisi vähän helpompaa, jos molemmat jiurat olisivat tottuneet kulkemaan yhdessä. Nyt kun se on satunnaista, kumpikin tempoo eri suuntiin eikä toista ole koulutettu samalla tavalla.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa, kiitos!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...